Jun 22

Syrjintä piiloutuu rakenteisiin

Syrjintä piiloutuu rakenteisiin

Kirjoittanut FD Nora Repo, We Are a Welcoming Europe -kampanjan koordinaattori Suomessa, Ristin suojassa -projektityöntekijä, erityisdiakonian yksikkö, Helsingin seurakuntayhtymä

Kysymys ulkomaalaistaustaisten ihmisten oikeuksien toteutumisesta on viimeisten vuosien ajan noussut otsikoihin jatkuvasti niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Erityisesti Eurooppaan sen ulkopuolelta saapuneiden ihmisten tilanne huolestuttaa monia. Koko Euroopassa kiristyvä poliittinen ilmapiiri on saanut monet palaamaan eurooppalaisten perusasioiden ja arvojen äärelle. Eurooppaan muualta saapuneet ihmiset tuntuvat testaavan ihmisoikeus- ja perusoikeusjärjestelmiemme toimivuutta. Riittääkö oikeuksia kaikille?

Suomessa on viime aikoina puhuttu paljon siitä, että ongelmat ulkomaalaisten kohtelussa ja heihin kohdistuvissa lain tulkinnoissa kietoutuvat usein siihen, että heidät nähdään ensi sijaisesti ulkomaalaisina ja heidän unohdetaan olevan ihmisiä. Esimerkiksi Suomen Unicef kommentoi maaliskuussa 2018 turvapaikanhakijalasten tilanteen olevan sellainen, että yksikään suomalainen viranomainen ei hyväksyisi vallitsevia menettelyjä, jos kyseessä olisi suomalainen lapsi. Samalla perään kuulutettiin myös sitä, että kansallista ulkomaalaisia koskevaa lainsäädäntöä velvoittavampi on kansainvälinen lapsen oikeuksien sopimus. (Vrt. [1 – Yle 2018]) Näin tulisi olla myös ihmisoikeuksien kanssa, jotka perustuvat ihmisoikeussopimuksiin.

 

Mahdollisuudet eivät ole kaikille ihmisille samat

Yhteiskunnassa suora johonkin ihmisryhmään kohdistuva syrjintä on varmasti kaikkein helpoiten havaittavissa. Se tarkoittaa sitä, että jonkun ryhmän jäseneen kohdistuu syrjivää kohtelua ainoastaan ryhmään kuulumisen takia. Tällainen syrjinnän muoto voi myös olla jotakin toista ihmisryhmää suosivaa ja hyödyttävää. Välillinen eli epäsuora syrjintä taas tarkoittaa, että meillä yhteiskunnassa tai muussa sosiaalisessa yhteisössä on kaikille näennäisesti samat säännöt ja käytänteet, mutta kun niitä sovelletaan, jotkut ryhmät jäävät syrjivän soveltamisen seurauksena yhteiskunnan tai yhteisön marginaaliin.

Olen monesti miettinyt esimerkiksi sitä, että ulkomaalaislain muotoilut ja Suomen EU-jäsenyys hyvin selkeästi muovaavat sitä, keillä on paremmat mahdollisuudet saada Suomeen oleskelulupa. Ulkomaalaiset ovat näennäisesti yhdenvertaisia lain edessä, mutta laki ja/tai sen tulkinnat suosivat toisia ihmisryhmiä ja heidän edesottamuksiaan, esimerkiksi EU-kansalaisia, hyvän toimeentulon omaavia ja helpommin työllistyviä henkilöitä (johtuen esimerkiksi heidän kielitaidostaan tai koulutustasostaan), niin kutsuttujen länsimaiden kansalaisia ja heitä joilla on mahdollisuus asioida oman maansa lähetystössä Suomessa oleskellessaan asiakirjojen saamiseksi. Kaikilla ihmisryhmillä ei siis ole samanlaisia mahdollisuuksia ja he ovat näin ollen eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden.

 

Rakenteellinen rasismi voi olla tiedostamatonta

Rasismi on termi joka omaa voimakkaan poliittisen latauksen. Lisäksi rasismille on historian eri aikoina annettu useita eri merkityksiä. ([2]Puuronen 2011, 53) Rakenteellisesta rasismista puhutaan silloin, kun rasismia ei voida pitää ainoastaan yksilöiden tai ryhmien tuottamana ilmiönä, vaan se on yhteiskuntaa enemmän tai vähemmän pysyvästi luonnehtiva piirre. Rakenteellista rasismia on myös hankala havainnoida ja se voi jäädä täysin huomaamatta ja tiedostamatta. ([2] Puuronen 2011, 58)

Sosiologian professori Vesa Puuronen ([2] 2011, 59 ja 62) pitää rakenteellisena rasismina instituutioiden implementoimia käytäntöjä ja normeja, jotka tukevat ja edesauttavat tilannetta, missä esimerkiksi etniset ja kulttuuriset ryhmät asetetaan toisiinsa nähden eriarvoiseen asemaan. Tällaisia käytäntöjä ja sääntöjä voivat olla syrjivä lainsäädäntö tai instituutioiden syrjivät käytänteet. Rakenteellisen rasismin luonteeseen kuuluu myös se, ettei sen tekijä tai edes teon kohde välttämättä ole tietoinen siitä, että teko on rasistinen. Rakenteellisen rasismin seurauksiin kuuluu muun muassa ihmis- ja poliittisten oikeuksien kieltämiseen liittyvät ongelmat sekä henkilön heikot mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi rakenteellinen rasismi voi ilmetä syrjinnän kohteeksi joutuneessa ryhmässä kielellisenä ja kulttuurisena assimilaationa sekä heikompana menestyksenä oppilaitoksissa ja alhaisempana tulotasona.

Rakenteellista rasismia voi olla esimerkiksi se, että jollain teolla on kauaskantoisemmat ja toisistaan poikkeavat seuraukset, tekijän ryhmäjäsenyydestä riippuen. Jos suomalainen varastaa kaupasta omenan ja ulkomaalainen tekee samoin, se vaikuttaa heidän elämäänsä eri tavoin. Ulkomaalainen helposti leimataan tämän jälkeen viranomaisten kirjanpidossa epäilyttäväksi yhteiskunnalliseksi ainekseksi, kun taas suomalaisen tapauksessa ajatellaan monesti, että kyseessä on yksittäinen erehdys. Ulkomaalaisen kohdalla tämä voi tarkoittaa jopa maasta karkottamista.

Se että tehdystä virheestä määrätään rangaistus, jonka jälkeen teko on sovitettu, ei näin ollen tunnu pätevän ulkomaalaisten kohdalla. Pienikin asia voi saada aivan kohtuuttomat mittasuhteet. Ongelmallista tässä on se, että ihmisiä tulisi kohdella yhdenvertaisesti ihmisinä, mutta se ei tällaisessa laintulkinnan raamissa voi toteutua. Ulkomaalaisen rikollisen kohtalona on usein rangaistuksen kärsimisen jälkeen maasta karkottaminen. Tätäkin voidaan oikeudellisesti pohtia siltä kantilta, että onko kyseessä tuplarangaistus (ks. [3] Honkasalo, Näre ja Tervonen 2018).

Myös ulkomaalaistaustaisten perheiden jäsenet voivat joutua tilanteisiin, mistä suomalaisilla tai EU-kansalaisilla ei ole aavistustakaan. Jäsenyyttä perheessä, avioliiton aitoutta tai seksuaalista suuntautumista voi joutua todistelemaan ja siitä voi joutua esittämään viranomaisille erilaisia dokumentteja. Lisäksi useampihenkisen perheen yhdistäminen Suomeen edellyttää huomattavan korkeita kuukausituloja, jotka olisivat suomalaisellekin vaikeasti saavutettavissa. Perheen yhdistämistä vaikeuttaa myös ulkomaalaisten ja erityisesti EU:n ulkopuolelta tulevien kolmansien maiden kansalaisten työllistyminen matalapalkkaisille aloille, usein saatavuusharkinnan kriteerien takia.

 

Puuttumisen vaikeus

Yhteiskunnan rakenteissa piilevällä rasismilla voi olla pelottavat seuraukset, jos siihen ei puututa. Saksassa se johti aikoinaan ensin avoimeen rotuerotteluun ja lopulta kansanmurhaan. ([2]Puuronen 2011, 24) Rasismin hyväksyvä tai sitä sietävä ilmapiiri kantaa siis huolestuttavaa siementä ja asiaan puuttumisen tulisikin kiinnostaa meitä kaikkia.

Rakenteelliseen rasismiin puuttumisessa avoimesti rasistisesti toimiviin ja itseään lmaiseviin yksilöihin kohdistuva oikaiseminen ei riitä. Rasistiset tavat toimia voivat vahvistua järjestelmien ja instituutioiden sisällä, siinäkin tapauksessa, että niissä työskentelevät ja toimivat ihmiset eivät ole rasisteja. ([2]Puuronen 2011, 59) Vaikka rasismia pyrittäisiin vastustamaan yhteiskunnassa hyvinkin avoimesti, se ei välttämättä poista ilmiötä, jos rakenteelliseen rasismiin ei päästä puuttumaan vaan sitä ylläpidetään esimerkiksi lainsäädännön avulla, eri instituutioiden toimintaan perustuvana, synnyttämänä tai niihin sisältyvänä. ([2]Puuronen 2011, 59-60)

Töitä siis riittää, että yhdenvertaisuus toteutuisi. Syrjivien käytänteiden ja lainsäädännön hiljaisella hyväksymisellä voidaan saada aikaan valtavasti tuhoa. Saksalainen filosofi ja poliittinen teoreetikko Hannah Arendt on todennut kirjassaan Totalitarismin synty (1951), että yksi ensimmäisiä merkkejä siitä, että sivilisaation regressio on mahdollinen, on puhe laittomista ihmistä (ks.  [4] The Guardian 2018). Tätä kehitystä olemme saaneet Suomessakin seurata poliittisissa puheenvuoroissa, joissa termi ”paperiton siirtolainen” halutaan korvata ”laittomalla maassaolijalla”. Voitaisiin perustellusti kysyä, täyttyvätkö tässä vihapuheen tunnusmerkit?

 

Lopuksi

Mielestäni kaikkien huolestuttavinta Suomen tämän hetkisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa koskien ulkomaalaisten asemaa on dialogin ja vuorovaikutuksen puute. Viranomaistahojen kanssa on erittäin vaikea keskustella ulkomaalaisiin liittyvistä asioista niin, että pienen ihmisen näkökulma tulisi huomioiduksi tai että pienen ihmisen kokemusta pidettäisiin arvokkaana ja oikeassa olevana.

Kun puhutaan maasta toiseen muuttamisesta, perheenjäsenten mahdollisuuksista asua yhdessä samassa maassa ja turvapaikanhausta, kyseessä ovat ihmisen elämän kaikkein suurimmat ja ratkaisevimmat päätökset. Olisikin olennaista, että meillä olisi mahdollisuuksia keskustella asioista niin, että ihmisten tilanteet tulisivat oikeasti kokonaisvaltaisesti huomioiduksi, sellaisessa ilmapiirissä missä viranomaistahot myös avoimesti puhuvat toimintansa motiiveista, pystyvät myöntämään tehneensä virheitä ja virhearvioita päätöksenteossaan ja aidosti haluavat parantaa vallitsevia käytänteitä ihmis- ja perusoikeusmyönteisemmiksi.

Puurosen tutkimuksen mukaan rakenteellisen rasismin toteuttajat voivat monesti olla tietämättömiä teostaan. Jos yhteiskuntajärjestelmän puutteita ulkomaalaisten oikeuksien toteutumisessa voidaan tuoda esille selkeästi ja hyvin perustellen, niihin tulisi tarttua asiaan kuuluvalla vakavuudella. Ei ole olemassa sellaista maata, jossa viranomaiset eivät olisi erehtyneet tai jossa järjestelmä toimisi täydellisesti.

Jotta demokratia toteutuu, on keskeistä, että todellinen yhteiskunnallinen keskustelu tavallisten ihmisten ja viranomaisten välillä mahdollistuu. Jos neuvottelutilanteessa linnoittaudutaan tiettyjen lausuntojen taakse, dialogia ja vuorovaikutusta ei voi olla, eivätkä myöskään inhimillisyys, yhdenvertaisuus ja demokratia voi saada tilaa päätöksenteossa. Nämä puolestaan ovat ihmis- ja perusoikeusmyönteisen laintulkinnan kulmakiviä.

 

Allekirjoita eurooppalainen kansalaisaloite

Allekirjoita suomalainen kansalaisaloite

 

Viitteet:

[1] Yle (2018): Suomi rikkoo räikeästi turvapaikanhakijalasten oikeuksia. (luettu 15.6.2018).

[2] Puuronen, Vesa (2011): Rasistinen Suomi. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.

[3] Honkasalo, Veronika, Näre, Lena ja Tervonen Miika (2018): Jakautuuko Suomi?, osa 12: Toteutuvatko maahanmuuttajien ihmisoikeudet Suomessa?   (luettu 15.6.2018).

[4] The Guardian (2018): Five myths about the refugee crises. https://www.theguardian.com/news/2018/jun/05/five-myths-about-the-refugee-crisis (luettu 21.6.2018)-

 

Jun 14

Maailma Kylässä festareilla

Maailma Kylässä festareilla

 

26-27.5 2018 oli mahdollisuus allekirjoittaa kansalaisaloitteita kaksin kappalein. Pakolaisten Puolesta ry:n vapaaehtoiset yhdistivät voimansa Welcoming Europe – kampanjan kanssa samassa pöydässä.

Pöytä löytyi Mahdollisuuksien Torin Uskontojen Kylästä, keskeltä eri alojen yhdistysten ja ystävyysseurojen pöytiä sekä uskontokuntien esittelyjä. Naapureina meillä oli Ekumenia, selän takana Story Telling Cafe:n mahtava porukka, käytävän toisella puolen Pelastakaa Lapset ry ja Arabikansojen ystävyysseura. Opimme myös keitä ovat Bahai’i uskonnon edustajat, tapasimme isä Teemun ja näimme ekumeenisen hartaushetken.

Parasta antia olivat pöytämme luokse pysähtyneet kävijät, joiden kanssa juttelimme kaikesta maan ja taivaan väliltä. Tulipa kansalaisaloitteemme allekirjoitettua tai ei, arvokkainta on rauhallinen keskustelu hyvässä ilmapiirissä. Kiitos siitä kaikille!

Aloitteet löytyvät edelleen netistä.

Solidaarisen Euroopan puolesta ja kansalaisyhteiskunnan sekä vapaaehtoistyön ja ihmisten auttamisen vapauden takaamiseksi, koko Euroopan yhteinen kansalaisaloite täältä: https://www.weareawelcomingeurope.eu/fi/

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvan puolesta ja vuoden 2016 oikeusapu-uudistuksen perumiseksi ja oikeusavun saatavuuden parantamiseksi turvapaikanhakijoille Suomen kansallinen kansalaisaloitteen löytyy puolestaan täältä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3104

Meidät näette jatkossakin tapahtumissa ja turuilla ja toreilla. Tunnuksiamme ovat #kansalaisaloite3041 ja #pykälä9

     

 

Aktiivista kesää!

TIINA PELKONEN

 

May 27

Eurooppalainen kansalaisaloite

 

We Are a Welcoming Europe -kampanja ajaa inhimillistä maahanmuuttopolitiikkaa Eurooppaan

Kansalaisaloitteen tarkoituksena on nostaa keskusteluun kolme tärkeää teemaa: solidaarisuuden kriminalisoimisen lopettaminen, suora tuki pakolaisia auttaville kansalaisille ja toimijoille, sekä siirtolaisten ja pakolaisten ihmisoikeuksien toteutuminen EU-maissa. Kampanja tuo yhteen 170 eurooppalaista organisaatiota ja järjestöä. Se on käynnissä 15 Euroopan unionin maassa ja tähtää miljoonan EU-kansalaisen allekirjoituksen keräämiseen vähintään seitsemästä EU-maasta. Aikaa allekirjoitusten keräämiseen on yhdeksän kuukautta. Suomessa kampanjaa koordinoidaan osana Helsingin seurakuntayhtymän projektia.

Tavoite on nostaa maahanmuuttoasiat esille Euroopan parlamentissa

Maahanmuuttoon ja siirtolaisuuteen liittyvät teemat ovat viime vuosina herättäneet paljon yhteiskunnallista keskustelua Euroopan unionin maissa. We Are a Welcoming Europe -kampanja tarjoaa ratkaisuja keskustelun kipukohtiin vaatimalla EU:n tasoista yhtenäistä ja paremmin ihmisoikeudet huomioon ottavaa politiikkaa.

– Jotta tähän päämäärään päästäisiin, aloite on saatava keskusteluun Euroopan parlamentissa, kampanjan Suomen koordinaattori Nora Repo toteaa.

Painopisteinä solidaarisuus, turva ja oikeuden saatavuus

Solidaarisuuden ja humanitaarisen avun antamisen kriminalisoiminen on vastoin eurooppalaisia arvoja.

– Silti yli 15 EU-maassa solidaarisuuden osoittaminen hädässä oleville ihmisille voi johtaa rangaistukseen, pidätykseen tai sakkoihin, Repo kertoo.

Eurooppalainen kansalaisaloite vaatii solidaarisuuden kriminalisoinnin lopettamista kaikissa EU-maissa. Toinen painopiste on merkittävämmän ja suoran tuen antaminen EU-kansalaisille ja muille toimijoille, jotka haluavat auttaa pakolaisia. Tällä hetkellä EU-rahoitusta tähän tarkoitukseen ei juuri ole saatavilla tai sen hakeminen on vaikeaa.

Kolmantena painopisteenä on kaikkien EU-maissa oleskelevien ihmisten ihmisoikeuksien toteutumisen vaaliminen. Oikeuden saatavuus tulisi taata kaikille ihmisille oleskelulupastatuksesta ja kansallisuudesta riippumatta.

– Näin tuetaan kaikkien ihmisten oikeusturvan toteutumista ja edistetään oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaisuutta ja yhteiskuntarauhaa. We Are a Welcoming Europe -kampanjan ytimessä on viesti siitä, että eurooppalaisia perusarvoja tulisi vaalia niin, että Eurooppa olisi oikeudenmukainen ja vieraanvarainen paikka kaikille ihmisille, Repo summaa.

We Are a Welcoming Europe -kampanja jatkuu 14.2.2019 asti. 

ALLEKIRJOITA KANSALAISALOITE

 

Yhteistyössä

Pakolaisten puolesta ry

 

 

May 04

Kelvottomat tallenteen

§9

Turvapaikanhakijoiden oikeusturva varmistettava.

Luokattomat tallenteet

Koska turvapaikanhakijalla ei ole enää oikeutta avustajaan turvapaikkapuhuttelussa on erittäin tärkeää, että puhuttelun todellinen sisältö voidaan tarkastaa ja analysoida jälkikäteen äänitallenteelta. Laki velvoittaa Migriä luovuttamaan tallenteen turvapaikanhakijalle tai avustajalle 14 vuorokauden sisällä tietopyyntöä vastaan.

Tilasin tallenteen eräästä puhuttelupöytäkirjasta, koska siihen liittyi seikkoja, jotka olisivat olleet tärkeitä todentaa jatkokäsittelyä varten. CD tuli kyllä ajallaan, mutta äänenlaatu on niin kehno, ettei puheesta voi saada selvää. Tiedän, että näin on käynyt muillekin – äänite on ollut laadultaan kelvoton, olennaisia kohtia tai koko tallenne on puuttunut. Onkin suositeltavaa, että asiakas tai, jos mahdollista, avustaja  tallentaa puhuttelun myös itse.

Kuvittelisin, että puhuttelun alkaessa ylitarkastajan on käynnistettävä tallennus ja yksilöitävä se arkistointia varten ja lopussa tietenkin lopetettava. Tämä on heille arkista rutiinia.  Siksi on hämmentävää huomata, että tällaista on tapahtunut useammalle. Mikäli vika on prosesseissa tai olennaisen tärkeässä laitteistossa, niin Migrin laadunvalvonta ontuu pahan kerran. Maahanmuuttovirastossa tapahtuu paljon asioita, jotka vaatisivat välittömästi puolueettoman tarkastuksen.

JUKKA ERÄKARE

 

Ulkomaalaislaki : “Oikeusapuun ei kuulu avustajan läsnäolo … turvapaikkapuhuttelussa”

Voit konkreettisesti auttaa turvapaikanhakijoita saamaan takaisin oikeutensa ALLEKIRJOITTAMALLA kansalaisaloitteen.

Allekirjoita kansalaisaloite Netissä

Allekirjoita paperinen kannatusilmoitus

Tulosta itsellesi flyeri

 

 

Apr 25

Kaikki parturin puolesta

Kaikki parturin puolesta – jotta joku olisi meitä vielä puolustamassa

Tiistaina joukko kurdeja eri maista sekä suomalaisia, irakilaisia, afganistanilaisia sekä muita kansallisuuksia ja etnisyyksiä kokoontui osoittamaan mieltään keskelle Helsinkiä iranilaisen parturin puolesta. Mielenosoituksen kokoonkutsujina toimivat kurdiaktivistit Turusta, jotka olivat tulleet myös paikalle sekä Stop Deportations verkosto. Samalla mielenilmaus kohdistui kaikkia turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia vastaan ja oli kannanotto kaikkien heikompien puolesta, myös niiden, joita kukaan ei tunne ja joilla ei ole joukkoa ystäviä ja tukijoita.

Suleyman, jonka puolesta mielenilmaus kutsuttiin kokoon tiistaina on tuttu monille Turussa. Hän on toiminut parturina ja on työssään hyvä. Luottoparturi, kuten kampaajakin, tutustuu nopeasti koko tienooseen. Ja Suleyman vaikuttaa olleen sydämellinen mies, vaikka itse en häntä olekaan tavannut. Vielä ollessaan vangittuna säilöönottokeskuksessa odottamassa karkotusta Suleyman on hankkinut uusia ystäviä ja yksi näistä ystävistä oli tilaisuudessa puhumassa hänestä. Ei ole yllätys, että Suleyman halutaan pitää Turussa.

Kotimaassaan Suleyman on ollut poliittisesti aktiivinen ja Iranin hallinnon mielestä väärällä tavalla – ajaessaan kurdien asiaa. Tämä aktiivisuus on saanut hänet vaaraan, jota Suomen maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan ole uskonut. Tosiasiassa Suleymania odottaa Iranissa vankeus, kidutus ja mahdollisesti kuolema.

Kun mielenosoitusta alettiin järjestää, oli Suleyman ollut säilöönottoyksikössä vangittuna jo kolme kuukautta. Hän ei ole tehnyt mitään rikosta. Hänen ainoa virheensä on ollut hakea turvapaikkaa Suomesta. Kiinniotto tapahtui hänen jättäessään anomusta työperusteisesta oleskeluluvasta. Täällä ollessaan hän on sopeutunut ja hankkinut työn ja maksaa veronsa suomeen – rahoittaa siis meidän sosiaaliturvaamme.

Suleyman ei ole ainoa jolle on käynyt samoin. Monia on haettu vangiksi työpaikaltaan, kesken työpäivän, jopa ilmoittamatta mitään työnantajalle. Ei ole edes kysytty onko työperusteista oleskelulupaa jo haettu tai aiotaanko tätä hakea. Pienten lasten vanhempia haetaan lasten ollessa päiväkodissa, lapsia kesken koulupäivän, ja toimitetaan poliisisaatossa vankilaan. Miten mikään tästä voi olla inhimillistä?

Pakkopalautukset ovat kalliita ja järjettömiä, kaikin mahdollisin mittarein laskettuna. Suleymanilla on Suomessa työ ja perhe. Hän on täällä osa yhteisöä, johon on nyt revitty haava, joka ei ehkä koskaan parane. Tämä haava, kaikki nämä haavat, jotka jokainen turhaan vangittu ja pois lähetetty ihminen jättää, raatelevat suomalaisten luottamusta valtioon ja hallintoon. Jokainen työpaikaltaan karkotettu työntekijä raastaa yrittäjien uskoa poliitikkojen ymmärrykseen elinkeinoelämästä. Jokainen rakkailtaan riistetty läheinen viiltää jäljen, joka muistuttaa itsestään aina, kun päättäjät puhuvat pakkopalautuksista ja vetovoimatekijöistä ja siitä, kuinka Suomen täytyy näyttäytyä mahdollisimman luotaantyöntävänä maana halukkaille tulokkaille. Luotaantyöntävä maa tämä todella on, myös nykyisille asukkailleen.

Suleyman pakeni hallintoa, joka halusi riistää hänet rakkailtaan. Nyt Suomen demokraattiseksi ja oikeudenmukaiseksi itseään väittävä hallinto on tekemässä saman hänelle ja lukemattomille muille.

TIINA PELKONEN