May 04

Kelvottomat tallenteen

§9

Turvapaikanhakijoiden oikeusturva varmistettava.

Luokattomat tallenteet

Koska turvapaikanhakijalla ei ole enää oikeutta avustajaan turvapaikkapuhuttelussa on erittäin tärkeää, että puhuttelun todellinen sisältö voidaan tarkastaa ja analysoida jälkikäteen äänitallenteelta. Laki velvoittaa Migriä luovuttamaan tallenteen turvapaikanhakijalle tai avustajalle 14 vuorokauden sisällä tietopyyntöä vastaan.

Tilasin tallenteen eräästä puhuttelupöytäkirjasta, koska siihen liittyi seikkoja, jotka olisivat olleet tärkeitä todentaa jatkokäsittelyä varten. CD tuli kyllä ajallaan, mutta äänenlaatu on niin kehno, ettei puheesta voi saada selvää. Tiedän, että näin on käynyt muillekin – äänite on ollut laadultaan kelvoton, olennaisia kohtia tai koko tallenne on puuttunut. Onkin suositeltavaa, että asiakas tai, jos mahdollista, avustaja  tallentaa puhuttelun myös itse.

Kuvittelisin, että puhuttelun alkaessa ylitarkastajan on käynnistettävä tallennus ja yksilöitävä se arkistointia varten ja lopussa tietenkin lopetettava. Tämä on heille arkista rutiinia.  Siksi on hämmentävää huomata, että tällaista on tapahtunut useammalle. Mikäli vika on prosesseissa tai olennaisen tärkeässä laitteistossa, niin Migrin laadunvalvonta ontuu pahan kerran. Maahanmuuttovirastossa tapahtuu paljon asioita, jotka vaatisivat välittömästi puolueettoman tarkastuksen.

JUKKA ERÄKARE

 

Ulkomaalaislaki : “Oikeusapuun ei kuulu avustajan läsnäolo … turvapaikkapuhuttelussa”

Voit konkreettisesti auttaa turvapaikanhakijoita saamaan takaisin oikeutensa ALLEKIRJOITTAMALLA kansalaisaloitteen.

Allekirjoita kansalaisaloite Netissä

Allekirjoita paperinen kannatusilmoitus

Tulosta itsellesi flyeri

 

 

Apr 25

Kaikki parturin puolesta

Kaikki parturin puolesta – jotta joku olisi meitä vielä puolustamassa

Tiistaina joukko kurdeja eri maista sekä suomalaisia, irakilaisia, afganistanilaisia sekä muita kansallisuuksia ja etnisyyksiä kokoontui osoittamaan mieltään keskelle Helsinkiä iranilaisen parturin puolesta. Mielenosoituksen kokoonkutsujina toimivat kurdiaktivistit Turusta, jotka olivat tulleet myös paikalle sekä Stop Deportations verkosto. Samalla mielenilmaus kohdistui kaikkia turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia vastaan ja oli kannanotto kaikkien heikompien puolesta, myös niiden, joita kukaan ei tunne ja joilla ei ole joukkoa ystäviä ja tukijoita.

Suleyman, jonka puolesta mielenilmaus kutsuttiin kokoon tiistaina on tuttu monille Turussa. Hän on toiminut parturina ja on työssään hyvä. Luottoparturi, kuten kampaajakin, tutustuu nopeasti koko tienooseen. Ja Suleyman vaikuttaa olleen sydämellinen mies, vaikka itse en häntä olekaan tavannut. Vielä ollessaan vangittuna säilöönottokeskuksessa odottamassa karkotusta Suleyman on hankkinut uusia ystäviä ja yksi näistä ystävistä oli tilaisuudessa puhumassa hänestä. Ei ole yllätys, että Suleyman halutaan pitää Turussa.

Kotimaassaan Suleyman on ollut poliittisesti aktiivinen ja Iranin hallinnon mielestä väärällä tavalla – ajaessaan kurdien asiaa. Tämä aktiivisuus on saanut hänet vaaraan, jota Suomen maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan ole uskonut. Tosiasiassa Suleymania odottaa Iranissa vankeus, kidutus ja mahdollisesti kuolema.

Kun mielenosoitusta alettiin järjestää, oli Suleyman ollut säilöönottoyksikössä vangittuna jo kolme kuukautta. Hän ei ole tehnyt mitään rikosta. Hänen ainoa virheensä on ollut hakea turvapaikkaa Suomesta. Kiinniotto tapahtui hänen jättäessään anomusta työperusteisesta oleskeluluvasta. Täällä ollessaan hän on sopeutunut ja hankkinut työn ja maksaa veronsa suomeen – rahoittaa siis meidän sosiaaliturvaamme.

Suleyman ei ole ainoa jolle on käynyt samoin. Monia on haettu vangiksi työpaikaltaan, kesken työpäivän, jopa ilmoittamatta mitään työnantajalle. Ei ole edes kysytty onko työperusteista oleskelulupaa jo haettu tai aiotaanko tätä hakea. Pienten lasten vanhempia haetaan lasten ollessa päiväkodissa, lapsia kesken koulupäivän, ja toimitetaan poliisisaatossa vankilaan. Miten mikään tästä voi olla inhimillistä?

Pakkopalautukset ovat kalliita ja järjettömiä, kaikin mahdollisin mittarein laskettuna. Suleymanilla on Suomessa työ ja perhe. Hän on täällä osa yhteisöä, johon on nyt revitty haava, joka ei ehkä koskaan parane. Tämä haava, kaikki nämä haavat, jotka jokainen turhaan vangittu ja pois lähetetty ihminen jättää, raatelevat suomalaisten luottamusta valtioon ja hallintoon. Jokainen työpaikaltaan karkotettu työntekijä raastaa yrittäjien uskoa poliitikkojen ymmärrykseen elinkeinoelämästä. Jokainen rakkailtaan riistetty läheinen viiltää jäljen, joka muistuttaa itsestään aina, kun päättäjät puhuvat pakkopalautuksista ja vetovoimatekijöistä ja siitä, kuinka Suomen täytyy näyttäytyä mahdollisimman luotaantyöntävänä maana halukkaille tulokkaille. Luotaantyöntävä maa tämä todella on, myös nykyisille asukkailleen.

Suleyman pakeni hallintoa, joka halusi riistää hänet rakkailtaan. Nyt Suomen demokraattiseksi ja oikeudenmukaiseksi itseään väittävä hallinto on tekemässä saman hänelle ja lukemattomille muille.

TIINA PELKONEN

Apr 16

Medborgarinitiativ

Medborgarinitiativ 


Asylsökandes rättsskydd måste garanteras

INNEHÅLLET I INITIATIVET

Den i Finlands utlänningslag definierade rättshjälpen i asylprocessen måste korrigeras så att asylsökande, även minderåriga sådana, garanteras rättshjälp av jurister som känner asylansökningsprocessen.

Rättshjälpen måste vara kompetent redan i förberedelseskedet, och genom hela rättsprocessen, så att felaktiga beslut förorsakade av missvisande och ofullständig information kan undvikas i fortsättningen.

För att trygga detta, kräver vi att avvisningarna avbryts tills punkterna i detta initiativ undersökts, lagändringarna förverkligats och de efter den 1 januari 2016 gjorda försämringarna i asylsökandes rättshjälp avskaffas. Vi kräver också, att de negativa asylbeslut som fattats efter den 1 september 2016 behandlas på nytt.

MOTIVERINGAR

Den nuvarande lagstiftningen

Lagförändringarna 2016 försvagade möjligheterna till rättvisa ärendehantering hos myndigheterna för en av de allra svagaste grupperna i samhället. Detta är i strid med andan i Finlands grundlag och med landets internationella avtal. I bägge fallen förutsätts en jämlik rättsbehandling för envar, och en rätt för envar att driva sina egna myndighetsärenden. Då rättshjälp inte erbjuds i asylintervjuskedet, blir många relevanta saker outredda. Detta tvingar asylsökande att besvära sig och förnya sina ansökningar, vilket i sin tur ökar kostnaderna och förlänger behandlingen. Den Europeiska konventionen om de mänskliga rättigheterna förutsätter också en smidig och möjligast snabb behandling av asylärenden. Genom att dra in rätten till kompetent rättshjälp för asylsökande har Finlands regering de facto förlängt och försvårat behandlingen av asylansökningar och förorsakat onödiga olägenheter för asylsökande, ökade utgifter för skattebetalare på grund av det ökade myndighetsarbetet, och ett ansenligt tryck på de individer som hjälper asylsökande privat.

Den nuvarande lagstiftningens problematiska påföljder

Laganvändningen borde vara jämlik och oberoende. Staten borde garantera samtliga likadana möjligheter inför lagen. I detta skede kan rättsväsendet inte korrigera de fel och brister som föds i början av asylprocessen. Rättsväsendet gör ingen egen forskning om förhållandena i olika länder, så övervägandena baseras huvudsakligen på dokument från migrationsverket och jurister.

Speciellt efter lagändringarna 2016 har en stor mängd vanliga medborgare sett sig tvungna att fungera som rättshjälp för asylsökande vad gäller insamling av information, intervjuer, korrigering av felaktiga beslut och rentav besvärsmål på internationell nivå. Ansvaret för en lyckad rättsprocess borde ändå ligga hos rättsväsendet, inte enskilda medborgare. Förverkligandet av lagen kan i en rättsstat hänga varken på slumpen eller variationen i tjänstemäns tolkning, övervägande och implementerande. Dessa faktorer har nu inneburit en möjlighet till politisk styrning i asylärendena.

Resultaten är grymma. FN:s kommitté mot tortyr har upprepade gånger varit tvungen att korrigera negativa beslut för tortyroffer, som har genomgått hela det finska rättssystemet. Frankrike har i två fall låtit bli att återlämna asylsökande till Finland, eftersom man inte litar på den finska asylpolitiken. Både FN och Amnesty International har gjort grava anmärkningar på Finlands misslyckade asylpolitik.

Barnombudsmannen har upprepade gånger kritiserat konsekvenserna av vår asylpolitik, vilka även drabbar vännerna till de barn som tvångsavvisas. Även Unicef har varnat om problemen i asylprocesserna gällande minderåriga sedan 2015, och har gett en allvarlig anmärkning om behandlingen av minderåriga i rättsprocesserna i mars 2018.

I en studie gjord av Åbo universitets juridiska fakultet, Åbo Akademis institut för mänskliga rättigheter och Diskrimineringsombudsmannen utreddes migrationsverkets asylbeslut år 2015 och 2017. Rapporten, som publicerades i mars 2018, visar att den rättsliga ställningen hos asylsökande har försvagats märkbart. Skillnaderna är tydliga. Internationellt skydd beviljades mer sällan. Man såg mer sällan rädslan för våld som ett godtagbart motiv för beviljande av asyl, och detsamma gäller brott mot mänskliga rättigheter och risken att åter bli utsatt för kränkningar som våld och kidnappning. Det är motiverat att fråga om en mer korrekt bild av de asylsökandes situation hade kunnat uppnås ifall rätten till rättshjälp hade bibehållits på nivån före år 2016. Alla dessa nämnda aspekter står i allvarlig konflikt med den finska rättsstatens principer.

Bristerna i den nuvarande lagstiftningen

Rättshjälpen för asylsökande i Finlands nuvarande utlänningslag motsvarar inte andan i grundlagen. Ej heller uppfyller den de plikter som den Europeiska konventionen om de mänskliga rättigheterna förutsätter. Konventionen förpliktigar medlemmarna i Europarådet.

Genom att förkasta asylsökandes rätt till kompetenta rättsbiträden redan i intervjuskedet bryter migrationsverket mot den Europeiska konventionen om de mänskliga rättigheterna och ståndpunkten i flera prejudikat, att varje individ måste ha tillräckliga möjligheter att göra sig hörd, att hävda sin rätt och driva sitt ärende.

De lagändringarna från 2016 som gäller rättshjälp har också de facto öppnat dörren för aktörer, som inte uppfyller kompetenskraven för rättshjälp. Dessa rättsbiträden har genom sin aktivitet förorsakat sina kunder mer skada än nytta. I sitt nuvarande skick kan lagen varken begränsa eller övervaka denna typ av aktörer tillräckligt. Om tillgängligheten till rättshjälp blir beroende av utomstående faktorer som individens förmögenhet, kön, etniska bakgrund eller kontakter, urholkas de rättsliga principerna. Jämlika och oberoende rättsbehandlingar och transparenta myndighetsåtgärder är hörnstenar i en rättsstat.

Förändringar i den nuvarande lagstiftningen

Genom lagändringen garanteras denna grundrättighet: ” Rättsligt bistånd är särskilt viktigt i asyl- och återvändandeförfaranden där språkliga hinder gör det svårt för de berörda personerna att förstå ofta komplexa och snabbt genomförda förfaranden.” Lagändringen strävar till att göra asylprocessen rättvis för alla asylsökande, oberoende av deras individuella situation. Lagändringen garanterar att den allmänna jämlikhetsprincipen i rättsväsendet uppfylls, vilket inte nu är fallet. Den skapar tydliga regler för på vilka grunder man kan fungera som rättsbiträde. Detta innebär ett krav om specialkunnande om asyllagstiftning för rättsbiträden.

Lagändringens inverkan

Oberoende av vilken typ av rättsärende det gäller, är staten alltid märkbart starkare än individen. Enligt allmänna rättsprinciper bör bägge parter ha likvärdiga möjligheter att driva sin sak och hävda sin rätt.

När motparten är staten, kan individen garanteras jämbördighet endast genom att erbjuda hen en möjlighet till ett kompetent rättsbiträde med kunskap om det specifika rättsområdet. Detta är speciellt viktigt då ärendet gäller en individ som av en eller annan orsak har svårt att förstå komplicerade myndighetstexter.

Då det gäller asylsökande kan flera försvårande aspekter samlas på samma individ. Därför är de som folkgrupp särskilt utsatta i förhållande till myndigheter.

Med de föreslagna lagändringarna garanteras jämlik rättshjälp åt alla i enlighet med god förvaltningssed konventioner och mänskliga rättigheter. Kompetenskravet för rättsbiträden hindrar utnyttjande och kränkningar emot asylsökande i rättsprocessen, och ger en möjlighet att övervaka de aktörer som erbjuder rättshjälp, samt att i fortsättningen erbjuda bättre specialkunnande på olika rättsområden.

Dessutom leder ändringarna till en snabbare asylprocess, då de relevanta omständigheterna kan utredas effektivare än nu redan i intervjuskedet. Detta skapar å sin sida betydande inbesparingar och minskar det mänskliga lidandet både hos de asylsökande och deras finska familjer.

Medborgarna för flyktingar rf

Stöd initiativet här

Du kan också Skicka ett pappersformulär här

Skriv ut en flyer

 

Apr 05

Turvapaikanhakijoiden oikeusturva on varmistettava


ALLEKIRJOITA kansalaisaloite turvapaikanhakijoiden oikeusturvan puolesta

Pakolaisten puolesta ry:n työryhmä on valmistellut kansalaisaloitteen parantaakseen turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja yhdenvertaisuutta oikeuden edessä.

Viimeisen kolmen vuoden aikana tehdyt heikennykset turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan on saanut voimakasta kritiikkiä lakiasiantuntijoiden, kirkkojen, ihmisoikeustutkijoiden ja järjestöjen taholta. Räikeimpiin esimerkkeihin kuuluu vuonna 2016 toteutettu heikennys turvapaikanhakijoiden oikeusavussa. Lukuisat ennakoidut ongelmat ovat toteutuneet ja linjamuutos sallii kansalaisoikeuksien rikkomukset maassamme. Siksi kirjoitimme kansalaisaloitteen, jolla vaadimme muutosta nykyiseen turvapaikanhakijoita koskevaan oikeusapulainsäädäntöön.

Vaadimme lakimuutosta ja toimia seuraavasti:

-oikeusapu ja avustaja on taattava turvapaikanhakuprosessin alusta lähtien;
-oikeudellisella avustajalla on oltava asianmukainen pätevyys turvapaikka-asioiden hoidossa;
-vuoden 2016 lainmuutoksen jälkeen käsittelyyn otetut negatiiviset turvapaikkapäätökset on käsiteltävä uudelleen mikäli hakija kokee oikeusturvassaan ja turvapaikkakäsittelyssään olleen puutteita;
– turvapaikanhakijoiden pakkopalautukset on keskeytettävä, kunnes aloitteessa esittämämme asiat on selvitetty ja tutkittu.

Turvapaikkaprosessista on tullut 2016 uudistuksen jälkeen tehoton ja kallis, johtaen loputtomaan valituskierteeseen. Se luo epäluottamusta Suomen oikeusjärjestelmään, myös kansainvälisellä tasolla. Turvapaikanhakijoille se aiheuttaa suunnatonta henkistä kärsimystä ja veronmaksajille kustannuksia, jotka olisi voitu käyttää johonkin rakentavaan tarkoitukseen.

Heikossa asemassa olevan ihmisryhmän perusoikeuksien heikentäminen ei voi olla Suomen malli. Viranomaistoimien puutteen vuoksi tavalliset kansalaiset ovat nyt joutuneet ottamaan vastuuta itselleen tuntemattomien ihmisten ihmisoikeuksista ja lakiprosesseista. Se ei ole oikeudenmukainen eikä asiallinen oikeusvaltion toimintamalli. Siksi olemme nähneet tärkeäksi puuttua tähän epäkohtaan.

Pakolaisten Puolesta ry

Allekirjoita kansalaisaloite Netissä

Allekirjoita paperinen kannatusilmoitus

Tulosta itsellesi flyeri

 

 

 

Mar 21

Tuuliajolta toimijaksi

Tuuliajolta toimijaksi

 -projektin pilotointi on alkanut yhteistyössä Valkonauhaliiton kanssa Turussa järjestettävällä kurdinaisille suunnatulla ryhmällä.

 –projektin tarkoitus on edesauttaa turvapaikanhakijoiden omaa aktiivisuutta, lisätä heidän tietoisuuttaan omista oikeuksistaan ja auttaa löytämään kykyjä ja taitoja, jota tarvitaan toimittaessa kansalaisyhteiskunnan aktiivisina jäseninä. Projekti korvaa 2016 kesken jääneen finstART-projektin, jolla oli samansisältöisiä tavotteita.

Projektin pilotointi on aloitettu noin kuukausi sitten Turussa yhteistyössä Valkonauhaliiton Kaikkien naisten talo hankkeen kanssa. Pakolaisten puolesta ry:n tavoitteena on luoda pilotin perusteella konsepti, jolla voidaan helposti tuottaa samankaltaista toimintaa muilla paikkakunnilla ja muille kieliryhmille. Valkonauhaliitto tarjoaa tilat sekä muita käytännön järjestelyjä, jotka mahdollistavat toiminnan toteutumisen.

Pilottiryhmä koostuu kurdinkielisistä naisista, jotka ovat pääosin pakolais- tai turvapaikanhakijataustaisia. Ryhmän vetäjänä toimii Nana Blomqvist ja vertaistulkkina toimii äidinkieleltään kurdinkielinen turvapaikanhakijanainen. Eri kerroilla ja eri aihepiireissä tulkki vaihtuu tarpeen mukaan. Valkonauhaliitto on järjestänyt paikalle lapsiparkin, joten myös pienten lasten äidit voivat osallistua täysipainoisesti.

Ryhmän tarkoitus on luoda kurdinkielisille naisille turvallinen tila opiskelulle ja keskustelulle. Tapaamisien aikana käydään läpi Suomen yhteiskunnallista järjestelmää ja naisten oikeuksia kansalaisyhteiskunnassamme sekä opiskellaan ryhmäläisille tarpeellisia asioita, mihin muualla ehkä ei ole ollut mahdollisuutta. Opetuksen sisältö on joustava ja määräytyy ryhmän osallistujien tarpeiden mukaan.

Ensimmäisillä tapaamisilla vetäjä on kartoittanut osallistujien toiveita ja tarpeita yhdessä traumaterapeutin kanssa. Ryhmä jatkuu viikoittain ja mukaan on tulossa ryhmäläisten toiveesta myös kielen opetusta.

Toiminta dokumentoidaan tulevaa konseptia silmällä.

TIINA PELKONEN