Tottelematon valtio nimeltä Suomi

Tottelematon valtio nimeltä Suomi

”Oikeusvaltio ei toimi, jos jokainen saisi päättää, mitä lakeja pitää itseään sitovana”, kommentoi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerin Aino Pennasen lentokoneprotestia. (IL 2018)

”Ja on lievästi sanottuna erikoista, että Pennanen katsoi protestinsa välttämättömäksi, vaikka hän ei edes tiennyt, kuka lentokoneessa istunut karkotettava mies on, mistä syystä hänet karkotetaan ja minne hän oli matkalla.”, kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumnisti Ulla Apelsin. (IS 2018a)

Olen yleisellä tasolla edellä olevien väitteiden kanssa samaa mieltä. Mielivaltainen lakien noudattaminen murentaisi yhteiskunnan, kun toisten käyttäytymistä ei voisi ennakoida. Myös mielenilmauksen moraalinen oikeutus riippuu siitä millaista henkilöä puolustetaan (nuhteetonta vai rikoksiin syyllistynyttä) ja miltä häntä puolustetaan (voiko palautus aiheuttaa henkilölle hengenvaaran).

Pennasen lentokoneprotesti ei ole ideaali tapa muuttaa Suomen turvapaikkalainsäädäntöä ja sen hän myöntää itsekin. (IS 2018b). Sen sijaan, että juuttuisimme väittelemään yksittäisen ihmisen spontaanin protestin moraalisesta taseesta, katse pitäisi kääntää yksilöstä valtioon. Noudattaako Suomi oikeusvaltioperiaatteita? Tietääkö Suomi mitä poliisin saattamille turvapaikanhakijoille käy? Vastaukseni molempiin on ”ei.”

Kyse ei ole whataboutismista, vaan siitä, että valtiolla on valta tehdä alueellaan oleskelevien ihmisten elämän kannalta ratkaisevia päätöksiä ja kantaa siitä myös yksittäistä ihmistä suuremman vastuun. Suomi noudattaa lakeja mielivaltaisesti. Se noudattaa istuvan hallituksen tiukentamia kansainvälistä suojelua koskevia lakeja, mutta viis veisaa perustuslainkohdasta 9.4 §: ”Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.” (Finlex a) Palautuskielto löytyy myös Suomen ulkomaalaislaista pykälästä 147§: ”Ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.” (Finlex b) Huomio on siinä, että ihmisarvoa loukkaava kohtelu on mahdollista, eikä siinä kuinka todennäköistä se on.

Palautuskielto on kansainvälisen oikeuden keskeinen periaate, johon Suomi on sitoutunut liittyessään YK:n pakolaisyleissopimukseen ja vuoden 1967 pöytäkirjaan vuonna 1968. Palautuskielto on voimassa aina paitsi, jos on kohtuulliset syyt olettaa, että turvapaikanhakija vaarantaa oleskelumaansa turvallisuuden tai syyllistyttyään vakavaan rikokseen vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden. (UNHCR 1977)

Olisi olennaista tietää keitä Suomi palauttaa Afganistaniin ja Irakiin. Ovatko he turvapaikanhakijoita, jotka ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin? Voidaanko heidän perustellusti ajatella olevan turvallisuusuhka Suomelle ja suomalaisille? Suomen oikeusvarmuudesta ei tällä hetkellä ole takeita. Siihen eivät luota esimerkiksi ranskalaiset oikeusistuimet, jotka ovat tähän mennessä ainakin kolmesti jättäneet Dublin-menettelyn kautta palauttamatta Suomeen afganistanilaisia ja irakilaisia turvapaikanhakijoita, koska oikeuspäätöksien mukaan on vaara, että Suomi rikkoo palautuskieltoa. (YLE 2018a, YLE 2018b, HS 2018)

Sisäministeri Kai Mykkäsen mukaan vuonna 2017 ”poliisin Suomesta palauttamista henkilöistä 80 prosenttia ei liittynyt turvapaikanhakuun vaan pääasiassa rikoksiin”. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan ”jopa 85 prosenttia poliisin saattaen palauttamista ulkomaalaisista on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita”. (YLE 2018c). Osittain viranomaiset puhuvat eri asioista: sisäministeri kaikista palautetuista ja yhdenvertaisuusvaltuutettu henkilöistä, jotka eivät suostu palaamaan vapaaehtoisesti. Mykkäsen valitsemat kaikkia palautettavia ulkomaalaisia koskevat luvut luovat virheellisiä mielikuvia pakkopalautettavista turvapaikanhakijoista. Tämä ei edistä järkevää keskustelua Suomen turvapaikkaprosessin oikeusvarmuudesta.

Suomella on Afganistanin kanssa palautussopimus, jonka perusteella Suomi palauttaa sinne vastentahtoiset negatiivisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat. Palautussopimus ei kuitenkaan vapauta Suomea moraalisesta velvoitteesta varmistua siitä mitä palautetuille käy, vaikka sisäministeriön tulkinnan mukaan vastuu palautetuista loppuu Suomen rajalle. Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhosen mukaan ”Valtion voidaan katsoa vastuussa olevaksi, jos se tietää tai sen olisi pitänyt tietää, että palautettu henkilö on joutumassa tai joutuu vakavien ihmisoikeusloukkauksien kohteeksi palatessaan.” Tätä tulkintaa tukee Euroopan ihmisoikeustuomisistuimen oikeuskäytäntö, jossa katsotaan palautettava valtio vastuulliseksi varmistamaan palautetun inhimillinen kohtelu palautusmaassa. (Suomen Kuvalehti 2017).

Saako Suomi päättää mitä lakeja se pitää itseään sitovina? Mihin loppuu Suomen vastuu palautettavista?

Kirjoittanut yhteiskuntatieteiden maisteri TUULIA REPONEN

Lähteet:

Finlex a. 11.6.1999/731 Suomen perustuslaki.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P9 (haettu 4.8.2018).

Finlex b. 30.4.2004/301 Ulkomaalaislaki.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301#L9P147b (haettu 4.8.2018).

IL, 2018. SDP:n Lindtman vihreiden lainsäädäntösihteerin protestista: ”Oikeusvaltio ei toimi, jos jokainen saisi päättää, mitä lakeja pitää itseään sitovana” https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808012201109663_pi.shtml (haettu 4.8.2018).

IS, 2018a. Ulla Appelsinin kommentti: Suomi ei ole 50-luvun Alabama – entä jos lainkuuliaisuus onkin salaisuutemme? https://www.is.fi/politiikka/art-2000005777544.html (haettu 4.8.2018).

IS, 2018b. Vihreiden Aino Pennanen oli lähdössä lomalle, kun huomasi vaikertavan miehen – idea protestista syntyi hetkessä. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005775585.html (haettu 4.8.2018).

Suomen Kuvalehti, 2017. Pakkopalautukset: Suu tukkoon tyynyllä, ei lupaa hyvästeihin tai puheluihin – ”Toimimme kuten laki sanoo”. https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/pakkopalautukset-suu-tukkoon-tyynylla-ei-lupaa-hyvasteihin-tai-puheluihin-toimimme-kuten-laki-sanoo/?shared=987408-71fa706c-4 (haettu 4.8.2018).

UNHCR, 1977. Note on Non-Refoulement (Submitted by the High Commissioner)Note on Non-Refoulement (Submitted by the High Commissioner) EC/SCP/2. http://www.unhcr.org/excom/scip/3ae68ccd10/note-non-refoulement-submitted-high-commissioner.html (haettu 4.8.2018).

YLE 2018a. Ranskan tuomioistuin esti jälleen turvapaikanhakijan palautuksen Suomeen – olisi Afganistanissa “vaarassa joutua epäinhimillisen ja halventavan kohtelun kohteeksi”  https://yle.fi/uutiset/3-10335368?utm_source=twitter-share&utm_medium=social (haettu 5.8.2018).

YLE 2018b. Ranskassa kyseenalaistettiin Suomen linjaus palauttaa turvapaikanhakijoita: Ristiriidassa ihmisoikeussopimusten kanssa? https://yle.fi/uutiset/3-10066708 (haettu 5.8.2018).

HS 2018 Ranska esti jälleen turvapaikanhakijoiden palautuksen Suomeen – Lapsiperhettä olisi uhannut palautus Kabuliin. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005646589.html

YLE 2018c. Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Jopa 85 prosenttia poliisin saattaen palauttamista turvapaikkaa hakeneita. https://yle.fi/uutiset/3-10336746 (haettu 4.8.2018).

      

Leave a Reply

Your email address will not be published.