Ihmiskauppa

Hiljainen rikos ihmisyyttä vastaan

Joulukuun 2. päivä vietettiin kansainvälistä orjuuden poistamisen muistopäivää. Länsimaissa useimmille ihmisille orjuus sanana herättää ajatuksia historiallisista ajoista. Orjakauppa ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään, se on vain muuttanut muotoaan.

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan yli 40 miljoonaa ihmistä ympäri maailman on modernin orjuuden uhreina. Tämän lisäksi 150 miljoonaa lasta on arvioitu joutuvan lapsityöhön. Tavallisimpia modernin orjuuden muotoja ovat pakotettu työ ja pakkoavioliitot, jotka myös liittyvät seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja lasten hyväksikäyttöön. Naiset ja lapset ovat miehiä enemmän vaarassa joutua modernin orjuuden uhreiksi; 99% seksityöläisistä on naisia ja lapsia ja 58% muissa pakotetun työn tehtävissä olevissa.

Tärkeimmät tekijät, jotka mahdollistavat modernia orjuutta, ovat köyhyys ja epätasa-arvo. Yleinen orjuuden muoto on velkavankeus, jossa velkoja pakottaa velallisen työskentelemään velan maksamiseksi, usein ala-arvoisissa olosuhteissa. Velkavankeus liittyy ihmiskauppaan, lasten hyväksikäyttöön ja pakkoprostituutioon.

Modernin orjuuden muodot vaihtelevat eri alueilla mutta mikään maa tai alue ei voi väittää olevansa orjuudesta vapaa. Yhteistä ilmiölle on kaikkialla se, että kyseessä on vaikeasti havaittava rikollisuus. Uhrit ovat usein kaikista heikoimpia, joilla on vähiten mahdollisuuksia hakea apua.

Euroopassa modernin orjuuden tai orjuutta vastaavien työolojen uhrit ovat useimmiten maahanmuuttajia. He saattavat olla tulleet kolmansista maista – EU:n ja Shengen alueen ulkopuolelta – mutta myös toisista EU maista, joskus jopa saman maan sisältä. Usein he ovat maassa ilman dokumentteja, joko jäätyään viisumien umpeutumisen jälkeen tai tultuaan alueelle epätavallisia reittejä. Osa kuitenkin on luvallisesti maassa tai maan kansalaisia. Orjuus ja pakkotyö seuraavat köyhyyden ja yleisten työehtojen heikkenemisen kanssa.

Suomessa orjuus ja pakkotyö ovat hyvin piilotettu ilmiö. Arvioiden mukaan ongelma koskettaa pääosin maahanmuuttajia ja heistä lähinnä paperittomia – eli heitä, jotka ovat maassa ilman matkustusasiakirjoja tai pysyvään oleskeluun ja / tai sairausvakuutukseen oikeuttavia lupaa. Heillä on vähemmän mahdollisuuksia hankkia tuloja tavanomaisen työn kautta ja joutuvat turvautumaan harmaaseen talouteen, joka usein johtaa työvoiman hyväksikäyttöön ja jopa suoranaiseen pakkotyöhön.

Useimmat ovat EU kansalaisia, jotka ovat jääneet maahan oleskeluun oikeuttavien lupien umpeuduttua tai tultua perutuksi. Suhteellisen uusi ryhmä ovat turvapaikanhakijoina maahan tulleet, jotka eivät ole saaneet maassaoloon oikeuttavaa statusta mutta eivät pysty tai ole halukkaita palaamaan tai heitä ei pystytä erinäisistä syistä palauttamaan kotimaahansa tai mihinkään muuhun valtioon. Koska Suomi ei ole antanut heille oleskeluun oikeuttavaa statusta, ovat he jääneet dokumentoinnin ulkopuolisiksi, paperittomiksi.

Tätä ryhmää ei ennen vuotta 2016 Suomessa ollut käytännössä lainkaan. Käytössä oli väliaikainen oleskelulupa, joka myönnettiin kaikille, joilla ei ollut perusteita muuhun oleskelulupaan mutta joita ei voitu tuolla hetkellä tehokkaasti palauttaa. Väliaikainen oleskelulupa piti ihmiset viranomaisten monitoroinnin ja palvelujen piirissä ja vähensi huomattavasti riskiä joutua työvoiman hyväksikäytön uhriksi.

Taistelussa modernia orjuutta vastaan on tärkeää olla olemassa järjestelmiä, jotka tarkastavat työpaikkoja ja vastaanottavat ilmoituksia epäillystä työvoiman hyväksikäytöstä ja pakkotyöstä, mitä muotoja tällä kulloin onkin. Rangaistusten ihmiskaupasta ja työvoiman hyväksikäytöstä tarvitsee myös olla tarpeeksi mittavia, jotta nämä toimivat pelotteena. Tällä hetkellä epämääräisten yritysten ja rikollisten toimijoiden saamat rahalliset voitot ovat huomattavasti kiinnijäämisen riskejä suuremmat.

Yhtä tärkeää on kuitenkin taata, että rikoksen uhreja – ihmisiä, jotka on pakotettu moderniin orjuuteen – ei rangaista. Moderni orjuus pysyy piilossa juuri, koska uhrit pelkäävät seuraamuksia sekä orjuuttajiltaan että valtiolta. Maastakarkoitus on yksi seuraamuksista, ja toteutuessaan voi johtaa hengenvaaraan paitsi uhrille, hänen koko perheelleen. Uhrien suojeluun tarvitaan systemaattisia järjestelmiä.

Suomella on paljon parannettavaan molemmissa. Rangaistukset ovat harvinaisia ja ihmiskauppaa käsitellään useimmiten verorikoksena vaikka tapauksessa olisi viitteitä huomattavasti pahemmasta. Tekijöille annetut rangaistukset ovat lieviä saatuun hyötyyn suhteutettuna. Ja, mikä on kaikista huolestuttavinta, Suomi edelleen karkottaa ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreja alueille, joilla heillä on suuri riski päätyä uudelleen uhriksi – käytännössä antaen uhrit takaisin orjuuttajilleen. Näyttää vahvasti siltä, että Suomella ei ole mekanismeja tunnistaa modernia orjuutta rikoksena tai taistella sitä vastaan.

Mitä voi tavallinen kansalainen tehdä? Eettisen shoppailun lisäksi, mistä suurin osa meistä jo tietää, voimme vaatia poliitikkoja – jotka ovat lopulta vastuussa haluamamme turvallisen yhteiskunnan luomisesta – kantamaan vastuunsa. Voimme hankkia tietoa ja jakaa sitä. Ja vaatia toimia, heidän puolestaan, jotka pelkäävät puhua.

TIINA PELKONEN

Lähteet:

ILO on forced labour:

https://www.ilo.org/global/topics/forced-labour/definition/lang–en/index.htm

ILO Standards on Forced labour. The new standards at a glance:

https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@ed_norm/@declaration/documents/publication/wcms_508317.pdf

UN Abolition of Slavery facts and figures:

http://www.un.org/en/events/slaveryabolitionday/

Human trafficking in Finland:

http://www.ihmiskauppa.fi/ihmiskauppa/ihmiskauppa_suomessa

Newspaper Article: Human Trafficking in Finland in Record Numbers Last Year

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/ennatysmaara-ihmiskauppaa-suomessa-viime-vuonna-nuorin-uhri-13-vuotias

Article: Nigerian Mothers Escaping Human trafficking to Finland returned Back to Italy into Sex Work

https://www.longplay.fi/sivu%C3%A4%C3%A4net/ihmiskauppaa-suomeen-paenneita-nigerialaisaiteja-joutuu-takaisin-seksityohon-italiaan#

Finland’s Anti-Discrimination Ombudsman’s report and recommendations in the case of deporting Nigerian victims of human trafficking back to Nigeria and /or to Italy

https://www.syrjinta.fi/documents/10181/36404/nigerialaisselvitys_verkkoon_FINAL.pdf/1b136c3b-e80f-4b57-bedc-339f4a12e68b

 

Leave a Reply

Your email address will not be published.